Työturvallisuus ja työhyvinvointi

Työntekijä yksilönä

Työnantajan on työympäristön suunnittelussa otettava huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytykset, kuten terveydentila, ruumiinrakenne, paineensietokyky ja ikääntymiseen liittyvät fysiologiset muutokset. Osatyökykyisille työntekijöille on tehtävä mukautustoimia ja tukea heitä yhdenvertaisuuslain mukaisesti. Työnantajan on tarvittaessa järjestettävä yötyötä tekevälle mahdollisuus siirtyä päivätyöhön tai vaihtaa työtehtäviä, jos tämä on työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet huomioon ottaen tarpeellista terveydelle aiheuttaman vaaran torjumiseksi.

Vaikka työnantaja vastaa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä, on myös työntekijällä työturvallisuuteen liittyviä velvollisuuksia, kuten

velvollisuus noudattaa työnantajan antamia määräyksiä ja turvallisuusohjeita,
velvollisuus työtä tehdessään huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta,
velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan turvallisuuspuutteista esimiehelleen ja työsuojeluvaltuutetulle, sekä
mahdollisuuksiensa mukaan poistettava havaitsemansa ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet.

Lisäksi työntekijän tulee välttää muihin työtekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua.

Työntekijällä on oikeus pidättäytyä sellaisista työtehtävistä, joista aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijälle itselleen tai muiden työntekijöiden hengelle tai turvallisuudelle. Tässä tilanteessa työntekijän tulee ilmoittaa työstä pidättäytymistä esimiehelle mahdollisimman pian.

Työn organisointi ja kuormittavuus

Työn organisointia ja kuormittavuutta käsitellään Työturvallisuuslain seuraavissa pykälissä:

8 § huolehtimisvelvoite
10 § vaarojen selvittäminen
13 § työn suunnittelu
25 § kuormitustekijöiden välttäminen

Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. (Työturvallisuuslaki 25§)

Työnantajan huolehtimisvelvoitteeseen kuuluvat myös psykososiaaliset kuormitustekijät, eli työn sisältöön ja järjestelyihin, sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä. Työnantajan on hyvä työpaikkaselvityksessään määritellä työterveyteen liittyvät kuormitustekijät ja luoda niille tarvittavat toimenpide-ehdotukset. Haitallisen työkuormituksen seuraaminen ja havaitseminen kuuluu esimiesten tehtäviin. Keinoja näiden asioiden seurantaan ovat työtapojen valvominen, kehityskeskustelut sekä henkilöstökyselyt. Haitallisen työkuormituksen merkkejä ovat esimerkiksi

lisääntynyt oireilu ja sairauslomat
jatkuvasti pitkittyvät työpäivät
työsuorituksen tai työn laadun heikkeneminen
käyttäytymisen muutokset
vetäytyminen sosiaalisista kontakteista
lisääntyneet työyhteisön ristiriidat
vaaratilanteiden lisääntyminen.

Työskentely-ympäristö

Turvallinen työskentely-ympäristö edistää työn sujuvaa tekemistä sekä ehkäisee tapaturmia ja sairastumista. Työskentely-ympäristön on suunniteltava ja rakennettava huolellisesti sekä työtehtävissä käytettäviä laitteita on huollettava säännöllisesti. Myös työpaikan sisäilmaan, siisteyteen ja kunnollisiin henkilöstötiloihin on kiinnitettävä huomiota.

Työympäristö käsitellään Työturvallisuuslain seuraavissa pykälissä:

10 § työn vaarojen selvittäminen ja arviointi
32 § työpaikan rakenteellinen ja toiminnallinen turvallisuus ja terveellisyys
33 § työpaikan ilmanvaihto ja työhuoneen tilavuus
35 § työpaikan sisäinen liikenne ja tavaroiden siirtäminen
36 § järjestys ja siisteys
37 § ilman epäpuhtaudet
41 § koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden käyttö
48 § henkilöstötilat

Alla olevassa kaaviossa on ryhmitelty työympäristöön ja työn kuormittavuuteen liittyviä tekijöitä.

Sosiaaliset suhteet ja työilmapiiri

Hyvä työilmapiiri on jokaisen työntekijän vastuulla, mutta sen kehittäminen ja vaaliminen vaatii työnantajalta toimenpiteitä, kuten yhteisiä pelisääntöjä ja avoimen keskustelukulttuurin luomista. Työturvallisuuslaissa työilmapiiriin liittyvät pykälät 28 § häirintä ja 18 § työntekijän yleiset velvollisuudet. Työnantajan tulee aktiivisesti puuttua työpaikalla esiintyvään häirintään, joka heikentää työilmapiiriä sekä voi myös vaarantaa työntekijöiden terveyttä.

Häirinnäksi voidaan lukea esimerkiksi:

toistuva uhkailu
pelottelu
ilkeät ja vihjailevat viestit
väheksyvät ja pilkkaavat puheet
työnteon jatkuva perusteeton arvostelu ja vaikeuttaminen
maineen tai aseman kyseenalaistaminen
työyhteisöstä eristäminen
seksuaalinen häirintä.

Myös seuraavat työjohto-oikeuden väärinkäytöt voidaan lukea häirinnäksi:

toistuva perusteeton puuttuminen työntekoon
työtehtävien laadun tai määrän perusteeton muuttaminen
sovittujen työehtojen muuttaminen laittomin perustein
epäasiallinen työnjohtovallan käyttäminen
nöyryyttävä käskyjen antaminen.

Työpaikan/yrityksen toiminta

Työpaikan vaarojen arviointiin voidaan käyttää seuraavia kysymyksiä:

minkälaisia työtehtäviä työpaikalla on
millaisessa ympäristössä työskennellään
millaisella henkilöstöllä, koneilla, välineillä ja menetelmillä työ tehdään
miten työ on organisoitu
miten työsuojeluasioiden hoitaminen on tällä hetkellä järjestetty.

Työturvallisuuslain 9§:n mukaisesti työnantajalla on oltava työsuojelun toimintaohjelma. Tässä dokumentissa on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta ja muusta työympäristöstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Jos vaara- ja haittatekijöitä ei voida poistaa, on niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle arvioitava. Toimintaohjelma on pidettävä ajan tasalla ja päivitettävä, jos työolot muuttuvat merkittävästi.

Toimintaohjelmaa laadittaessa on kuultava henkilöstöä tai työsuojeluvaltuutettua, ja se tulee olla helposti henkilöstön saatavilla.

Toimintaohjelman tulee sisältää seuraavat kohdat:

työolojen kehittämistarpeet
työolosuhteiden vaikutukset työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen
edellisistä johdetut tavoitteet ja keinot terveyden, turvallisuuden ja työkyvyn edistämiseksi.

Jos työnantajan palveluksessa on vähintään 30 työntekijää, toimintaohjelmaan voidaan sisällyttää myös lakisääteinen tasa-arvosuunnitelma sekä yhdenvertaisuussuunnitelma.

Esimiehen rooli ja johtaminen

Työnantajalla on työturvallisuuslain mukaan yleinen huolehtimisvelvoite työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työnantajan on johtamisessa huomioitava työolosuhteisiin, työympäristöön ja työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat ja jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta.

Työnantajan on laadittaa työsuojelun toimintaohjelma, jonka avulla edistetään työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä, sekä ylläpidetään työntekijöiden työkykyä.

Työsuojelusta vastaavat sekä ylijohto, keskijohto ja työnjohto yhdessä. Ylin johto vastaa siitä, että työsuojeluasiat on järjestetty yrityksessä lain vaatimalla tavalla. Keskijohdon tehtävänä on mm. laatia työturvallisuusohjeita, huolehtia hankittavien laitteiden turvallisuudesta ja lainmukaisuudesta sekä valvoa niiden käyttöä. Työnjohdon vastuulla on työolojen, työtapojen ja -menetelmien ja henkilöiden toiminnan valvominen, havaittujen vaarakohtien poistaminen, huolehtia työntekijöiden riittävästä koulutuksesta ja osaamisesta sekä suojata työntekijöitä vaaroilta esimerkiksi valvomalla henkilösuojainten käyttöä.

Lähteet:

Työturvallisuuslaki 738/2002 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu: