Työsuhde, sopimukset ja työmarkkinat

Työsopimuslaki määrittelee sopimussuhteen työntekijän ja työnantajan välillä. Lain on tarkoitus suojata niin työntekijää, kuin työnantajaa. Ainoastaan jos tietyt kriteerit täyttyvät, voidaan työsopimusta pitää työsopimuksena. Työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaan työ- sopimus määritellään sopimukseksi, jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. (Työsopimuslaki)

Työsopimus on mahdollista tehdä joko suullisesti, sähköisesti tai kirjallisesti. Työsopimuslain 1 luvun 3 momentti määrittelee työsopimuksen kestoksi on aina toistaiseksi voimassaolevan, mikäli sitä ei ole erikseen sopimukseen muuten määritelty. Mikäli työnantajalla on sitä sitova työehtosopimus, on työnantajan noudatettava työehtosopimuksen mukaista koeaikaa. Koeaika voi olla maksimissaan kuusi kuukautta ja koeajan aikana työsopimus on mahdollista purkaa molemmin puolin. (Työsopimuslaki). Yleisin ja eniten käytetyt työsopimukset ovat kirjallisia ja sähköisiä. Tällä taataan molemmille osapuolille paras mahdollinen turva. 

Työsopimuslain mukaisesti työnantajalla on mahdollisuus irtisanoa toistaiseksi voimassaoleva työsopimus ainoastaan painavalla syyllä. Työntekijää, joka on laiminlyönyt velvollisuuksiaan työsuhteeseen liittyen, on annettava varoituksella mahdollisuus korjata toimintaansa. Mikäli rikkomus on niin vakava, että työnantajan ei voida olettaa jatkavan työsuhdetta, on työsuhde mahdollista irtisanoa välittömästi. (Työsopimuslaki)

Työnantajan velvollisuudet työsopimuslain 2 luvun mukaan käsittelevät työnantajan yleisvelvoitetta, jolla huolehditaan työntekijän hyvinvoinnista, suoriutumisesta ja kehittymisestä. Tämän lisäksi luku käsittelee laajasti työnantajan velvollisuuksia työturvallisuuteen, tasapuolisuuteen ja palkanmaksuun. Työntekijän kannalta nämä suojaavat olennaisesti työntekijän oikeuksia. Koska työsopimuslaki velvoittaa työnantajaa, on myös työntekijälle velvollisuuksia ja työsopimuslain 3 luku käsittelee näitä. Työntekijää velvoittaa yleinen velvollisuus tehdä työtä huolellisesti ja turvallisesti työnantajan ohjeistuksien mukaisesti. Työntekijä ei saa myöskään osallistua kilpailevaan toimintaan, eikä paljastaa liikesalaisuuksia. (Työsopimuslaki)

Työehtosopimuslaki määrittelee työehtosopimuksen sopimukseksi, jossa yksi tai useampi työnantaja tai työnantajain yhdistys sopii työsopimuksissa käytettävistä ehdoista yhden tai useamman työntekijäin yhdistyksen kanssa. Työehtosopimus tehdään aina kirjallisesti ja useimmiten tietyksi määräajaksi kerrallaan. Mikäli määräaikaa ei ole määritetty tai sopimus on ollut voimassa vähintään neljä vuotta, voi sopimuksen osallinen irtautua sopimuksesta irtisanomisajan puitteissa.(Työehtosopimuslaki)

Työehtosopimuslaki sitoo 4 momentin mukaisesti kaikkia työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat työehtosopimuksen tehneet tai liittyneet jälkikäteen jo aiemmin tehtyyn sopimukseen. Työehtosopimuksen rikkomisesta voidaan niin työnantaja kuin työntekijäkin tuomita sakkorangaistukseen. (Työehtosopimuslaki)

Työmarkkinat

Työmarkkinoita, kuten kaikkia muitakin markkinoita, voidaan tarkastella kysynnän ja tarjonnan mukaan. Työmarkkinoilla ihmiset tarjoavat työtään ja työnantajat (tai yritykset) kysyvät työtä eli palkkaavat työntekijöitä. Työmarkkinoilla työvoimapanokselle eli työntekijän tekemälle työlle määräytyy hinta, työntekijän palkka. Työ voidaan siten ymmärtää ihmisen omistamaksi, enemmän tai vähemmän halutuksi tuotantopanokseksi. Palkka on vastaavasti korvausta tuon tuotantopanoksen vuokraamisesta. (Tilastokeskus)

Työvoiman kysynnän perustana on työnantajan kiinnostuksen kohteena on se tuotoksen lisäys, joka työntekijän työpanoksen avulla on mahdollista saada aikaan. Tämän tuotoksen lisäyksen työnantaja eli yritys pyrkii myymään hyödykemarkkinoilla ja saaman siitä hyödyn eli voiton. Työvoiman kysyntä eli työnantajan päätös palkata työntekijä, on siten johdettavissa siitä, miten hyvin yrityksen hyödykkeet tai palvelut menevät kaupaksi. Työvoiman tarjonta muodostuu työntekijän päätöksestä tarjota työpanostaan preferenssiensä perusteella. Näin ollen työvoiman ulkopuolelle jättäytyminen voi olla hänelle rationaalinen valinta, jos vapaa-ajan rajahyöty on suurempi kuin palkasta saatava hyöty. Eli tarjonta riippuu siitä, arvostaako työntekijä palkkaa vai kenties vapaa-aikaa. (Tilastokeskus)

Talousteorian perusmallissa työmarkkinoiden tasapainolla tarkoitetaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhdistymistä. Tiettyyn palkkatasoon yhdistyy tietty työpanoksen eli työllisyyden määrä, mikä tuottaa hyötyä sekä työntekijälle että työnantajalle. Mitä kysytympää työvoima on työmarkkinoilla, sitä korkeammaksi työntekijän palkka muodostuu, ja päinvastoin. Työvoiman tarjonta on puolestaan sitä suurempaa, mitä enemmän työmarkkinoilla on työvoimaa käytettävissä. Talousteorian perusmallin mukaisen työmarkkinoiden tasapainon vallitessa työvoimaa ei ole yli työnantajan tarpeen eikä myöskään liian vähän. Toisin sanoen tasapainotilassa työttömyyttä tai työvoimapulaa ei ole. (Tilastokeskus)

Työmarkkinat ovat varsin säänneltyjä. Työsopimus on työnantajan ja työntekijän välinen sitoumus, jossa noudatetaan sovittuja pelisääntöjä. Myös lainsäädäntö ohjaa työmarkkinoita. Lisäksi työmarkkinoita sääntelevät kollektiiviset sopimukset, sillä työmarkkinaosapuolet - työntekijät ja työnantajat - ovat yleensä järjestäytyneitä ja sopivat työehtosopimuksista. Työmarkkinaosapuolten järjestäytyminen tarkoittaa sitä, että työntekijät kuuluvat oman alansa ammattiliittoihin ja työnantajat oman alansa työnantajaliittoon. Työmarkkinoiden toimijoina eivät ole olleet yksittäiset päätöksentekijät, vaan instituutiot. Työmarkkinoiden instituutioiden, työntekijöitä edustavien etujärjestöjen ja työnantajien (tai niitä edustavien etujärjestöjen), tehtävä on ollut edustaa jäseniään neuvotteluissa ja toimia heidän etujensa mukaan. Työllisyys ja palkkataso ovat määräytyneet näiden instituutioiden välisten neuvotteluiden tuloksena. (Tilastokeskus)

Lähteet:

Työsopimuslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055#L2P1

Työehtosopimuslaki: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1946/19460436

https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?course_id=tkoulu_tmt&lesson_id=1&page_type=sisalto