Työhyvinvoinnin johtaminen

Työhyvinvointiin kannattaa panostaa, sillä se vaikutta Työterveyslaitoksen mukaan organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja maineeseen. Lisäksi työtyvinvoinnilla on suoria vaikutuksia myös tuottavuuteen, voittoon, asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen, sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin.  Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan 

Työhyvinvointi on turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa.

Kauhasen (2016, s. 122) mukaan työhyvinvointi on organisaation menestystekijä ja se tulisi ottaa keskeiseksi osaksi organisaation strategiaa ja johtamista. Kun työyhteisöt ja työntekijät voivat hyvin, organisaatio pystyy paremmin vastaamaan liiketoiminnan tavoitteisiin. Eli yritys menestyy silloin kun sen työtekijät voivat hyvin.

Työhyvinvointi syntyy johtajien, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyönä. Työhyvinvoinnin edistämiseen liittyy myös muita toimijoita kuten työsuojeluhenkilöstö ja luottamusmiehetkumppani sekä työterveyshuolto. (Työterveyslaitos n.d.-a).

Österberg (2014, s. 181) painottaa yhteistyötä. Hän tuo  esiin, että työhyvinvointia ei lisätä ja ylläpidetä vain ylhäältä käsin, vaan jokaisen työntekijän tulisi kantaa myös vastuuta. Tämä tarkoittaa sitä, että työyhteisön jäsenten tulee kantaa oman jaksamisen lisäksi myös toisten jaksamisesta ja on käännyttävä esimiehen puoleen, jos havaitsee työtoverissaan ylikuormittumisen tai työuupumisen merkkejä. Esimiehen on kuitenkin luotava avoin keskustelun ilmapiiri, jotta tämä olisi mahdollista.

Österbergin (2014, s. 174) mukaan työhyvinvointi käsittää sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin. Työntekijöiden työhyvinvoinnin perusta syntyy seuraavista osatekijöistä:

• työterveyshuolto
• työturvallisuus
• työyhteisön ilmapiiri
• yksilöiden suorituskyky ja osaaminen
• esimiesten johtamistaidot

Myös Viitala (2007, s. 229) korostaa, että työhyvinvoinnissa ei ole pelkästään kyse fyysisestä turvallisuudesta ja terveydestä vaan työhyvinvointi koostuu paljon laajemmasta kokonaisuudesta johon vaikuttavat fyysiset ja henkiset tekijät sekä henkilöön itseensä ja työyhteisöön liittyviä asioita.  

Työterveyslaitos (n.d.-b) kuvaa työkykyä talon muodossa, jossa alimmaiset kerrokset kerrokset kuvaavat yksilön henkilökohtaisia voimavaroja ja ylin kerros työtä, työoloja sekä johtamista. Työkykyyn vaikuttavat myös ympäristö ja verkostot.  Työnantaja ja esimies ovat vastuussa ylimmän kerroksen eli työn ja työolojen toimivuudesta mutta voi myös tukea muiden osa-alueiden kuten motivaatiota mielekkäillä työtehtävillä ja hyvällä johtamisella sekä tarjoamalla mahdollisuuden ammatillisen osaamisen kehittämiseen.

Työterveyshuolto

Työterveyshuoltolain mukaan työnantajalla on velvollisuus järjestää työntekijöilleen työterveyshuolto "työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi."

Lakisääteisiin velvollisuuksiin kuuluu myös laatia kirjallinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma työterveyshuollon tekemän työpaikkaselvityksen pohjalta. Jos työntekijöille halutaan teettää huumausainetesti, on tätä varten työnantajalla oltava lisäksi kirjallinen päihdeohjelma, joka sisältää yleiset tavoitteet ja käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi.

Työpaikkaselvityksessä työterveyshuolto arvioi työpaikan olosuhteidenterveellisyyttä ja turvallisuutta sekä sitä millainen vaikutus niillä on työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn. Työpaikkaselvitys tulee tarkistaa vuosittain ja on päivitettävä, jos työpaikan olosuhteet muuttuvat tai kun otetaan käyttöön uusia työmenetelmiä tai työtiloja. Työpaikkaselvityksestä tehty raportti ja työterveyshuoltosopimus on pidettävä kaikkien työtekijöiden nähtävillä. Sopimuksesta on käytävä ilmi työterveyshuollon yleiset järjestelyt (kuten sijainti, aukioloajat, alihankkijat, maantieteellinen kattavuus), palveluiden sisältö ja palveluiden laajuus eli onko kyseessä lakisääteinen työterveyshuolto vai lisäksi myös sairaanhoito.

Österberg (2014, s. 174)

Työturvallisuus

Työturvallisuuden varmistamiseksi on kiinnitettävä huomiota työpaikan tekniseen turvallisuuteen, työympäristön turvallisuuteen, työtapoihin ja perehdytykseen. Lähtökohtana tulisi olla se, että kaikki tapaturvat voitaisiin torjua ennakkoon. Tämä edellyttää vaaratilanteista oppimista, jatkuvaa turvallisuustyötä, koulutusta, tiedottamista sekä seurantaa. (Viitala 2007 s. 217-218).

Johtamisen työvälineitä ja mittareina voidaan käyttää esimerkiksi työtapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden sekä tehtyjen turvallisuuskorjausten ja -tarkastusten määrää.

Työnantajan vastuulla on ottaa työntekijöille lakisääteinen tapaturmavakuutus, joka korvaa työtapaturman ja ammattitaudin aiheuttamia kuluja ja ansionmenetyksiä. Tiedot tapaturmavakuutusyhtiöstä on pidettävä työntekijöiden nähtävillä. Sattuneista työtapaturmista on myös tehtävä tapaturmailmoitus työsuojeluviranomaiselle ja tapaturma sekä siihen johtaneet tekijät on selvitettävä ja tutkittava. Työnantajan on myös pidettävä luetteloa työpaikalla sattuneista tapaturmista. (Työsuojeluhallinto 2021-a).

Työhyvinvointia ylläpitävä toiminta

Työhyvinvointia ylläpitävä toiminnalla eli tyhy-toiminnalla (käytetään myös termiä työkykyä ylläpitävä toiminta, tyky-toiminta) pyritään lisäämään henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia erilaisilla toimilla. Näitä voivat olla esimerkiksi virkistyspäivät tai henkilöstölle tarjottavat edut, kuten liikuntasetelit, joilla innostetaan henkilöstöä vaalimaan omaa hyvinvointiaan. Parhaimmillaan tyhy-toiminta on jatkuva prosessi, jossa kehitetään suunnitelmallisesti työkykyä lisääviä ja ylläpitäviä asioita. Kehityskohdat voidaan valita esimerkiksi työhyvinvointikyselyjen avulla. (Viitala 2007, 234.)

Työhyvinvoinnin kehittämiseksi voidaan myös käyttää pohjana Österbergin (2012, 181) laatimaa kysymyslistaa.

Lähteet:

Kauhanen, J. (2016). Työhyvinvointi organisaation menestystekijänä. Helsingin seudun kauppakamari.

Työsuojeluhallinto (2021-a). Työterveyshuolto. https://www.tyosuojelu.fi/tyoterveys-ja-tapaturmat/tyoterveyshuolto.

Työsuojeluhallinto (2021-b). Työterveyshuollon järjestäminen ja sisältö. https://www.tyosuojelu.fi/tyoterveys-ja-tapaturmat/tyoterveyshuolto/jarjestaminen.

Työterveyslaitos (n.d.-a). Työhyvinvointi. https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/

Työterveyslaitos (n.d.-b). Työkykytalo. https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyokykytalo/

Viitala, R. (2007). Henkilöstöjohtaminen, strateginen kilpailutekijä. Edita.

Österberg, M. (2014) Henkilöstöasiantuntijan käsikirja. Helsingin seudun kauppakamari.